Väistö vapaaseen tilaan

Ennakointi ja riskien tunnistaminen antaa meille aikaa reagoida. Liikenteessä sattuu kuitenkin tilanteita, joita on vaikea ennakoida. Hätätilanteessa sinulla on käytettävissä vain vähän keinoja.

Pystyäksesi toimimaan nopeasti sinulla tulee olla toimintamallit: peili - seis, äänimerkki, väistö vapaaseen tilaan.

Jarruttaminen

Varsinaista jarrutusta edeltää aina havainto ja ratkaisu, jotka johtavat jarrutuksen aloittamiseen. Tänä aikana kuljettua matkaa kutsutaan reaktiomatkaksi. Normaali reaktioaika on n. 1- 1,5 sekuntia. Pysähtymismatka muodostuu reaktiomatkasta ja itse jarrutukseen käytettävästä matkasta. Reaktiomatkaan vaikuttaa ajonopeus ja reaktioaika. Jarrutusmatkaan vaikuttaa ajonopeus, pito ja jarrutustapa. Pysähtymismatkan pituuteen vaikuttavat ajonopeus, pito eli kitka ja jarrutustapa. Kitkaan vaikuttavat tien pinta ja olosuhteet sekä renkaat ja niiden kunto. Jos tien pinta on märkä, voi jarrutusmatka kasvaa moninkertaiseksi.

Hätäjarrutus

Perinteisillä jarruilla varustetun moottoripyörän ongelmana hätäjarrutuksessa on etupyörän lukkiutuminen, joka johtaa lähes aina kaatumiseen. Lukkiutumattomat jarrut (ABS) estävät pyörien lukkiutumisen suoralla ajolinjalla. Ne eivät kuitenkaan mahdollista ”täysjarrutusta” moottoripyörän ollessa kallistuksessa. Sekä lukkiutumattomat jarrut, että luistonestojärjestelmät ovat yleistymässä. Uusimpana järjestelmänä on ajovakautusjärjestelmä, joka mahdollistaa jarrutuksen myös kallistettaessa. Ennen hätäjarrutusta kytkin on vedettävä pohjaan, jotta moottorin sammuminen tai moottorijarrutus ei aiheuta ongelmia. Harjoittele etenkin etujarrun tehokasta käyttöä. Kun nopeus kaksinkertaistuu, jarrutusmatka nelinkertaistuu!

Moottoripyörän pysähtymismatkoihin eri olosuhteissa voit tutustua tästä.