Rattijuopumus

Suomessa alkoholijuomien kokonaiskulutus vuodessa on n. 10 litraa 100-prosenttisena alkoholina asukasta kohti. 

Alkoholin vaikutukset ovat yksilöllisiä, mutta tavallisimpia oireita ovat hidastunut ajatuksenjuoksu ja heikentynyt arviointikyky, hidastunut reagointi, lisääntynyt itsevarmuus, hilpeys ja sosiaalisuus. Suurilla annoksina alkoholi aiheuttaa suulliset ja motoriset häiriöt tai jopa tajuttomuuden.

Rattijuoppo on mukana lähes joka neljännessä liikennekuolemassa. Onnettomuuksissa kuolee yleensä rattijuoppo itse tai hänen matkustajansa. Keskimäärin joka kymmenes kaikista rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleista on sivullisia.

Rattijuopumukseen syyllistyy moottoriajoneuvon kuljettaja, jonka veren alkoholipitoisuus ajon aikana tai sen jälkeen on vähintään 0,5 promillea.

Törkeästä rattijuopumuksesta on kyse, kun veren alkoholipitoisuus on 1,2 promillea tai enemmän.

Moottoritonta ajoneuvoa, kuten polkupyörää, alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena kuljettava voidaan tuomita liikennejuopumuksesta moottorittomalla ajoneuvolla.

Alkoholin palaminen

Veren alkoholipitoisuus riippuu henkilön painosta. Naisilla alkoholiannos nostaa veren alkoholipitoisuutta miehiä enemmän kehon pienemmästä nestemäärästä johtuen. Alkoholin palaminen elimistössä alkaa jo kahden minuutin kuluttua alkoholin nauttimisesta. Sukupuoli tai ikä ei juuri vaikuta alkoholin palamisnopeuteen.

Terveen aikuisen ihmisen elimistöstä alkoholia palaa tunnin aikana noin yhden gramman verran henkilön kymmentä painokiloa kohti. Esimerkiksi 80 kiloa painavalla aikuisella alkoholia poistuu kehosta noin 8 grammaa tunnissa.

Yksi ravintola-annos alkoholia (12–14 grammaa alkoholia) nostaa veren alkoholipitoisuutta 0,2 promillea ja se palaa noin 1,2 - 2,4 tunnin kuluessa, riippuen henkilön painosta ja maksan kunnosta.

Promillelaskuri

Muut päihteet

Suomessa on voimassa niin sanottu nollaraja huumeille liikenteessä. Sen perusteella tuomitaan kuljettaja rattijuopumuksesta, mikäli hänen verinäytteessään todetaan huumausainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta.

Poliisi tavoittaa Suomessa liikenteestä vuosittain noin 4000 kuljettajaa, joiden näytteistä löytyy huumeita.

Stressi

Yleisimmin kolarin taustalla on havainto- tai huomiovirhe, joka voi olla seurausta esimerkiksi stressistä. Stressi on kiihtymistila, joka alkaa usein psyykkisenä ja johtaa myös elimistön kiihtymiseen. Mikä tahansa ihmistä kiihdyttävä asia voi laukaista stressin. Kohtuullinen ja lyhytaikainen stressi voi jopa lisätä tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä. Kun stressi jatkuu liian pitkään ja on liian voimakasta, ihmisen psyykkinen toimintakyky alenee.

Pitkään jatkunut stressi tuo mukanaan unettomuutta, keskittymiskyvyttömyyttä ja muistivaikeuksia. Stressaantunut ihminen voi olla vihainen, jännittynyt, onneton tai turhautunut.

Väsymys

Nukahtaminen ja väsymys ovat merkittäviä liikenneonnettomuuksiin johtavia syitä. Joka viidennen kuolonkolarin pääasiallisena syynä on kuljettajan nukahtaminen tai väsymyksen aiheuttama ajovirhe. Yli 24 tunnin valveillaolo heikentää ajokykyä saman verran, kuin yhden promillen humalaan.

Nuorilla miehillä on suuri riski joutua kolariin, jossa syynä on väsymys, koska he:

• liikkuvat paljon yöaikaan,

• nukkuvat usein liian vähän,

• unen puute vaikuttaa heihin voimakkaammin kuin vanhempiin

• saattavat yliarvioida jaksamisensa

• ovat alttiita kaveriensa painostukselle ja jatkavat ajamista väsymyksestä huolimatta.

Näin varmistat ajovireyden:

• Nuku edellisenä yönä vähintään 6 tuntia.

• Vältä ajamista sairaana ja huonokuntoisena.

• Älä syö tukevaa ateriaa tai juo alkoholia ennen ajoon lähtöä.

• Vältä ajamista aamuyön tunteina klo 01–06, kun riski nukahtaa on suurimmillaan.

Oletko ajokunnossa?

Ennen jokaista ajosuoritusta tulisi kuljettajan todeta olevansa ajokunnossa. Jos vähänkin epäilet ajokuntoasi, älä lähde ajamaan.

Ajokuntoon vaikuttavat myös:

• lääkeaineet, jotka on merkitty punaisella kolmiolla

• sairaudet

• veren alhainen sokeripitoisuus